sunnuntai 10. syyskuuta 2017

66. Valistuksen projektin loppuun saattaminen


Onko tieteellinen ymmärryksemme ja teknologinen osaamisemme todella jo sillä tasolla, että voisimme realistisesti suunnitella perustavamme täysin itsenäisen ja omavaraisen yhteiskunnan puhtaasti ajattoman totuuden perustalle? Verrataanpa ajatusta erääseen toiseen käynnissä olevaan hankkeeseen.

Syyskuussa 2015 Yhdysvaltain kansallinen avaruusjärjestö NASA julkaisi ensimmäisen virallisen suunnitelmansa Mars-planeetan asuttamiseksi. Nasan kaavailujen mukaan Marsissa olisi pysyvää ihmisasutusta jo 2030-luvulla. Nasan Journey to Mars -raportissa hanketta verrataan eurooppalaisten uudisasukkaiden saapumiseen Pohjois-Amerikkaan. Tavoitteeksi on asetettu, että vain muutamien vuosien kuluttua asutuksen perustamisesta siirtokunta olisi jo täysin omavarainen. Tällöin siirtokunta tuottaisi itsenäisesti kaiken tarvitsemansa aina ruuasta, vedestä, asunnoista, hengitysilmasta, energiasta ja varaosista alkaen. Ratkaisevaa roolia tulevat näyttelemään pitkälle kehittyneet 3D-tulostustekniikat, joiden odotetaan tarjoavan kokonaan uudenlaisia ratkaisuja paitsi varsinaisen siirtokunnan rakentamiseen, myös lukemattomien erilaisten työkalujen, käyttöesineiden ja varaosien tuottamiseen.

Siirtokunnan perustaminen Marsiin on paitsi sijaintinsa, mutta myös olosuhteidensa puolesta varsin haastava projekti. Pelkkä yksisuuntainen matka maapallolta Marsiin kestää useita kuukausia. Lisäksi Mars on jo lähtökohtaisesti ihmiselle ja biologiselle elämälle varsin vihamielinen ympäristö. Toisin kuin oma kotiplaneettamme, jossa kaikki inhimillisen hyvinvoinnin perusedellytykset ovat jo valmiina olemassa, Mars on lohduttoman kuiva, jäätävän kylmä, ohutkaasukehäinen ja aavikkomainen planeetta, jossa ihminen ei tule lainkaan toimeen ilman avaruuspukua. Marsin kaasukehä ei tarjoa ihmiselle hengitysilmaa, saati suojaa mikrometeoriitti-iskuilta, eikä sen magneettikenttä ole kyllin voimakas suojatakseen siirtokuntaa auringonpurkauksilta tai avaruussäteilyltä. Marsissa on usein laajoja pölymyrskyjä, jotka saattavat peittää auringonvalon jopa viikoiksi vaikeuttaen samalla liikkumista ja haitaten radioliikennettä. Elämistä hankaloittaa myös kova pakkanen, joka laskee lähes joka yö alle sadan celsiusasteen. Marsin asuttamista pidetään kuitenkin mahdollisena Mars-perästä löytyvän vesijään ansiosta, joka sulatettuna tarjoaa ihmisille siirtokunnan ylläpitämiseen tarvittavan veden ja josta kemiallisten prosessien kautta voidaan valmistaa myös polttoainetta ja happea.

Kaikista edellä mainituista ja lukemattomista muista haasteista huolimatta tieteilijät ovat vakuuttuneita kykenevänsä ratkaisemaan tulevien vuosien kuluessa kaikki Marsin asuttamiseen liittyvät tekniset haasteet. Niinpä hanke on virallistettu, aikataulu julkistettu ja hankkeen toteutus käynnistetty. Raportin mukaan Marsin asuttaminen tullaan toteuttamaan USA:n kaupalliset ja kansalliset intressit ensisijaisesti huomioiden ja niitä edistäen.

Olemme ihmiskuntana tieteellisesti ja teknologisesti jo siinä pisteessä, että meidän on korkea aika pysähtyä vakavasti pohdiskelemaan millaisin aattein ja tavoittein lähdemme levittäytymään oman kotiplaneettamme ulkopuolelle. Jatkammeko sitä samaa vuosituhantista perinnettä kuin tähänkin asti, eli etenemällä pelkät aikaan sidotut ja uskoon perustuvat kansalliset, kaupalliset, ideologiset ja valtapoliittiset intressit edellä jatkuvien sisäisten ja ulkoisten ristiriitojen repimässä epätasapainon ja kaaoksen tilassa, vai olisiko kaaokselle sittenkin olemassa vaihtoehto?

Ehkäpä Marsiin kiirehtimistä tärkeämpää olisi, että oppisimme elämään tasapainoisesti, viisaasti ja järkevästi ensin omalla kotiplaneetallamme. Vasta kun olisimme tässä tehtävässä onnistuneet, olisimme osoittaneet riittävää kypsyyttä siirtyäksemme muille planeetoille. Tällöin myös kaikki se mitä muille planeetoille veisimme ja mitä siellä edustaisimme, olisi jo lähtökohtaisesti sitä samaa korkeampaa ajattoman tasapainon ja viisauden älykkyyttä, jonka olisimme jo maapallolla oppineet. Yksi ja sama laki pätee kaikkialla maailmankaikkeudessa, ja toisin kuin ajallisissa yhteiskunnissa – joissa järjestys on keinotekoista ja jota ylläpidetään viimekädessä aina voimatoimin – ajattomassa yhteiskunnassa yhteiskuntajärjestyksen takaajana toimii universumi itse.

Jos siis Marsin kaltaiselle jo lähtökohtaisesti elämälle vihamieliselle planeetalle voidaan muodostaa nykytieteen ja -teknologian turvin pysyvä ja omillaan toimeen tuleva siirtokunta, niin tokihan pystymme samaan myös omalla kotiplaneetallammekin, jossa kaikki elämän edellytykset ovat jo valmiina vain odottamassa kytkeytymistämme symbioottiseksi osaksi ekosysteemiä ja sen korkeampaa tasapainon ja harmonian älykkyyttä.

Toisin kuin Marsiin perustettavan siirtokunnan, ei maapallolle perustettavan siirtokunnan tarvitsisi huolehtia läheskään yhtä vaativan elossapitojärjestelmän suunnittelusta; ei tarvetta hengitysilman tuottamiselle; ei läheskään samanlaista vaivaa puhtaan juomaveden tai ravinnon saannista; ei suurilta lämpötilan vaihteluilta suojautumista; ei ylitsepääsemättömiä vaikeuksia löytää uusiutuvia energialähteitä, ja niin edelleen. Kaikki fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta oleellinen löytyy maapalloltamme jo valmiina. Meidän tarvitsee vain tulla järkiimme.

Maapallolla kaikki aikaan sidotut yhteiskunnat ovat perustettu mantereille. Valtaosa Maapallon pinta-alasta on kuitenkin merten peitossa – yhteensä yli 70 prosenttia. Monet maankäyttöön liittyvät ongelmat ratkeavat sillä, että ensimmäinen siirtokunta rakennetaan suotuisaksi katsotulle merialueelle – aivan kuten ajattoman yhteiskuntasuunnittelun pioneerit Jacques Fresco ja Buckminster Fuller jo vuosikymmeniä sitten kaavailivat. Merelle rakennetulla, ajallisista yhteiskunnista erottautuneelle pienoismantereelle olisi helpointa perustaa ajattoman yhteiskunnan prototyyppi – tai useita prototyyppejä – tieteellisenä tutkimushankkeena.

Kun pienoismantereelle rakennettu ajaton yhteiskunta on saatu toimimaan, voidaan hankkeesta kerätty tieto tuoda takaisin ja soveltaa käytäntöön myös vanhoilla mantereilla. Sitä ennen siirtokunnan täytyy kuitenkin tehdä kokonaisvaltainen irtiotto ajallisista ja maallisista kulttuureista ja vetäytyä joksikin aikaa omiin oloihinsa tutkimaan ajatonta elämäntapaa.

Ajattoman yhteiskunnan perustaminen ei millään tavoin uhkaa tai häiritse jo olemassa olevien ajallisten yhteiskuntien toimintaa tai olemassaoloa, vaan keskittyy yksinomaan vain oman toimintansa ylläpitoon ja optimointiin sekä henkisesti että fyysisesti kaukana ajallisista ja maallisista kulttuureista.

Uuden siirtokunnan perustaminen tarkoittaa tietyssä mielessä paluuta ihmiskunnan alkutilanteeseen. Edessämme aukeaa luonnollinen todellisuus täynnä rajattomia mahdollisuuksia, mutta tällä kertaa olemme viisaampia kuin ensimmäisellä kerralla. Tällä kertaa emme laske yhteiskuntamme perustuksia enää metafyysisen perusjärjestyksen alhaisimmalle tasolle ja sen ajalliselle perustalle. Sen sijaan perustamme yhteiskuntamme suoraan metafyysisen perusjärjestyksen ajattomalle perustalle, jolloin yhteiskunta sulautuu samalla kertaa myös luonnolliseksi ja tasapainoiseksi osaksi ekosysteemiä – ilman että meidän tarvitsee säätää sitä varten ensimmäistäkään ajallista lakia tai asetusta.

Tämä siirtokunta tulee olemaan ihmiskunnan merkittävin ja kauaskantoisin hanke, jonka se on koskaan käynnistänyt. Se ei varmastikaan ole yhtä uhkarohkea tai mahtipontinen kuin Marsin asuttaminen, mutta henkisessä mielessä se on suurin ja ratkaisevin, mihin ihmiskunta on koskaan ryhtynyt.