sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Sisällysluettelo: Zeitgeist & Yhteiskuntaevoluutio





Sisällysluettelo

Johdanto:

Rohkene kyseenalaistaa kulttuurisi

OSA I: Omavaraistaloudesta rahatalouteen

1. Talousjärjestelmän lähtökohta
2. Rahajärjestelmän synty
3. Kulta vaihdon välineenä
4. Kaupunkivaltioiden synty
5. Kauppiaat ja kultasepät
6. Ensimmäiset velkapaperit
7. Ensimmäiset pankit syntyvät Euroopassa

OSA II: Rahan ongelmallinen luonne

8. Rahalainasta perittävän koron ongelma
9. Rahan illuusio
10. Valtiot pankkien rikoskumppaneina
11. Pankkijärjestelmä institutionalisoituu
12. Kultakannasta luopuminen ja rahan uusi luonne
13. Kurkistus verhon taakse
14. Pankkitilipakko
15. Isäntä ja renki
16. Katsaus pankkien tarjoamaan osakevipuun
17. Vipu valuuttakauppaan
18. Maailman suurin pyramidihuijaus

OSA III: Raha planeetan resurssienhallintajärjestelmänä

19. Syöpäkasvaimen älykkyys
20. Rahan ja politiikan liitto
21. Tieto on valtaa
22. Yhteiskunnallisen hyvinvoinnin mittarit
23. Rahan tulee kiertää
24. Kilpailuyhteiskunnan paradoksi
25. Kertakäyttökulutuskulttuurimme
26. Teknologinen työttömyys ja täystyöllisyyden utopia
27. Niukkuuteen perustuva yhteiskunta
28. Keinotekoisesti aiheutettu ja ylläpidetty niukkuus
29. Piraattiliike – rikos niukkuutta vastaan?

Osa IV: Negatiivisen energian yhteiskunta

30. Negatiivinen energia yhteiskuntien käyttövoimana
31. Vastakkainasettelun ja epäluulon maailma
32. Älä luota kehenkään – bisnes ei tunne ystäviä
33. Ongelmalähtöisen yhteiskunnan ongelma
34. Kuinka vapaa sinä uskot olevasi?
35. Korskeasta orista nöyräksi velkaruunaksi
36. Työmarkkinat vs. orjamarkkinat
37. Työmarkkinoiden prostituoidut
38. Hylkäämällä kulttuurisi huolehdit itsestäsi
39. Rotuerottelu vs. taloudellinen erottelu
40. Väärinymmärretty anarkia
41. Yhteiskunta ilman niukkuutta
42. Institutionalisoituneet hyväntekeväisyysjärjestöt
43. Raha korruptoi myös tieteen
44. Peak oil – öljyntuotannon huippu
45. Haluan miellyttää
46. Hallitsijan huoneentaulu
47. Lisää draamaa vai lisää hyvinvointia?
48. Sotaa rauhan ja turvallisuuden nimissä
49. Perinteisen journalismin rappio
50. Sosiaalisen epätasa-arvon ja sotateollisuuden synergia

Osa V: Kohti tulevaisuuden yhteiskuntaa

51. Tiedosta ongelman ydin
52. Tasapainon ja harmonian älykkyys
53. Hypnoosista herääminen
54. Olemme yksi planeetta
55. Yhteiskuntaevoluution kynnyksellä
56. Tulevaisuuden yhteiskunta


-----




Peter Joseph ja Yrjö Kallinen:



Nobel-palkittu Richard Feynman: Disrespect for respectable!

lauantai 31. joulukuuta 2011

56. Tulevaisuuden yhteiskunta

Toisin kuin niukkuudesta ja ihmisongelmista elinvoimansa saava nykykulttuurimme, joka pyrkii turruttamaan ajattelun ja vetämään ihmisiä henkisesti alaspäin, tulevaisuuden yhteiskunta luo kokonaan toisenlaiset edellytykset paitsi fyysiselle hyvinvoinnille myös henkiselle kasvulle ja kehitykselle.

Vaikka muutos edellyttääkin ihmisiltä tietynlaista yhteiskunnallisen tietoisuuden kasvua ja ajattelutavan muutosta, ei kyse silti ole mistään yli-inhimillisestä, saavuttamattomissa olevasta suorituksesta. Päinvastoin. Perusidea on hyvin yksinkertainen. Riittää, että negatiiviseen yhteiskunnalliseen energiaan liittyvät, pitkälti tiedostamattomat yhteiskunnalliset mekanismit tuodaan tietoisuuden valoon ja korvataan yltäkylläisyyteen tähtäävällä, kaikkia ihmisiä tasapuolisesti hyödyttävällä älykkäällä yhteiskuntasuunnittelulla – positiivisella yhteiskunnallisella energialla.

On kuitenkin turha kuvitella, että tulevaisuuden yhteiskunta olisi täydellinen yhteiskunta, joka yhtäkkiä ratkaisisi kaikki ihmisongelmat ja poistaisi tyystin kaiken kieroutuneen ihmiskäyttäytymisen. Ihmiset voivat aina käyttäytyä kieroutuneesti niin halutessaan, eikä kieroutunutta käytöstä voida koskaan täysin estää rajoittamatta samalla ihmisten vapautta. Niinpä ainoa asia johon voidaan vaikuttaa on kieroutuneen käytöksen esiintymisen todennäköisyys. Nykyinen, niukkuudesta ja ihmisongelmista elinvoimansa saava negatiivinen yhteiskunnallinen energia suorastaan pakottaa ihmiset käyttäytymään kieroutuneesti. Kokonaisvaltaisella älykkäällä yhteiskuntasuunnittelulla negatiivisen käyttäytymisen todennäköisyyttä voidaan kuitenkin huomattavasti laskea. Ajan saatossa se voidaan saada katoamaan lähes kokonaan.

Tulevaisuuden yhteiskunta ei synnytä minkäänlaista rakenteellista palkkiomekanismia ihmisten kieroutuneelle käytökselle. Ei ole enää voitonmaksimointiin perustuvaa liiketoimintaa, jonka kautta kukaan voisi hyötyä ihmisongelmista tai luonnon tuhoutumisesta. Ei niukkuutta, velkaa tai työpakkoa ihmisten käytöstä vääristämässä. Ei byrokratian rattaita inhimillisyyttä runtelemassa. Jos valtaosa ihmisten kieroutuneesta käytöksestä on seurausta perustarpeiden niukkuudesta ja eriarvoisuuden tunteesta, niin tokihan me pyrimme kadottamaan yhteiskunnasta eriarvoisuuden ja niukkuuden – sen sijaan että tyydymme kirjoittamaan lisää lakeja, rakentamaan lisää vankiloita ”rikollisille” ja pidentämään heidän tuomioitaan. Oireiden lievittämisen sijaan keskitytään sairauden parantamiseen.

Ajan saatossa positiivisen yhteiskunnallisen energian varaan rakentuu kokonaan uusi kulttuuri, jonka uudet sukupolvet omaksuvat luonnollisesti kasvaessaan osaksi uutta yhteiskuntaa. Heidän silmissään menneisyyden maailma näyttäytyy primitiivisenä ja brutaalina. Uuden sukupolven myötä tarve vanhojen rakenteiden olemassaololle katoaa lopulta kokonaan. Ihmiskunnan painajainen loppuu.

Kun ihmisten ei enää tarvitse tehdä päivästä toiseen työtä vain pysyäkseen hengissä eikä ketään tarvitse enää pelotella tai pakottaa mihinkään, pääsevät ihmiset vihdoin toteuttamaan korkeampia tarpeitaan. Pelon ja pakon sijaan ihmiset tekevät työtään tiedon nälkänsä, uteliaisuutensa ja sisäisen tyydytyksensä ohjaamina. Kaikki työ on mielekästä, antoisaa ja – mikä tärkeintä – yleishyödyllistä. Kaikki tasapainoisen ja positiivisesti virittyneen resurssienhallintajärjestelmän puitteissa tehty työ tuottaa konkreettista hyvinvointia paitsi tekijälle itselleen myös kaikille muille ihmisille. Tämä on korkein saavutettavissa oleva palkkio. Tulevaisuuden yhteiskunnassa ihmisiä arvostetaan sen perusteella, kuinka he ovat edistäneet ihmiskunnan hyvinvointia – sen sijaan, että tarkkailtaisiin kuinka paljon ihmiset ovat tienanneet rahaa. Rahan varaan rakentunut palkkiomekanismi, jossa ihminen voi rikastua hyötymällä ihmisten tai ympäristön pahoinvoinnista, paljastuu luonteeltaan hyvin primitiiviseksi.

Koko kulttuuri muuttuu tavalla, jota nykyihmisen on vielä vaikea käsittää. Tulevaisuuden yhteiskunta koostuu vapaista ihmisyksilöistä, jotka toteuttavat monimutkaisia hankkeita ja vaikuttavat yhteiskunnalliseen toimintaan ilman muodollista organisaatiota, hierarkkisuutta, johtajuutta tai päätöksentekojärjestelmää, mutta jotka itsenäisesti organisoituessaan yltävät yhtä hyviin ja vielä parempiin lopputuloksiin kuin perinteisten järjestäytymistapojen avulla.

Kun ihmisten hyvinvointi ei ole enää sidottu rahaan ja kun kaikki vastenmieliset työtehtävät on automatisoitu, ketään ei voi eikä tarvitse pakottaa tai houkutella mihinkään. Ihmiset hakeutuvat luontaisesti omien kiinnostuksenkohteidensa pariin. Sinun tai perheesi hyvinvointi ei ole riippuvainen oman työsi onnistumisesta. Kaikkien ihmisten hyvinvointi on taattu jo lähtökohtaisesti. Niinpä ihmiset osallistuvat yhteiskunnan hyvinvoinnin muodostamiseen puhtaasti sisäisen tyydytyksen palkitsemina. Raha ei ole toiminnan moottori, vaan itse tekeminen. Aidosti arvokas ja yleishyödyllinen työ palkitsee tekijänsä. Kaikki tapahtuu vapaaehtoisesti. Silti – tai juuri sen vuoksi – ihmiset ottavat osaa yhteisen hyvän tuottamiseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Enää tulevaisuus ei näytä uhkaavalta ja ahdistavalta. Kun inhimillisen hyvinvoinnin ja luonnontieteellisen ymmärryksen välinen suhde oivalletaan ja kun tuota ymmärrystä sitten sovelletaan älykkääseen yhteiskuntasuunnitteluun, paljastuu rahan, talouden ja politiikan valhe vihdoin kaikessa laajuudessaan. Kaikki menneen maailman kurjuus ja kärsimys paljastuvat pohjimmiltaan itse aiheutetuiksi. Ne pysyivät hengissä vain ihmisten tiedostamattomuuden turvin. Ihmiskunnan yhteiskuntaevoluution suurin yksittäinen murros on käynnistynyt. Typertyneinä ihmiset tulevat muistelemaan mennyttä maailmaa, jossa ihmisten hyvinvointi oli kiinteästi sidottu ihmisten pahoinvointiin; jossa niukkuutta ja ihmisongelmia ylläpidettiin rakenteellisesti. Kuinka kaukaiselta ja vieraalta se nyt näyttääkään.

--------








55. Yhteiskuntaevoluution kynnyksellä

Raha oli neoliittisen vallankumouksen yhteydessä syntynyt oman aikansa nerokas innovaatio, joka vauhditti huikeasti tieteen ja teknologian kehitystä ja helpotti ihmisten välistä hyödykkeiden vaihtoa ja hyvinvoinnin kehitystä. Raha oli välttämätön ja tärkeä osa yhteiskunnallista evoluutiotamme. Sitä ei kuitenkaan missään nimessä voida pitää kehityksen päätepisteenä.

Samalla tavoin kuin arabialaiset numerot syrjäyttivät roomalaiset numerot epäkäytännöllisinä kehittyneempien laskutoimitusten edessä, tulee myös taloustieteisiin ja rahaan perustuva planetaarinen resurssienhallinta tekemään tilaa tasapainoisemmalle ja harmonisemmalle resurssienhallinnan älykkyydelle. Ihmiskunnalla on toivoa. Rahalla sitä ei ole. Kohtaloitamme ei ole sidottu yhteen.

Tarvitsimme rahaa saavuttaaksemme nykyisen tieteellisen ja teknologisen tasomme. On turha kuvitella, että kaikki tuo ajan saatossa kertynyt osaaminen jotenkin mystisesti katoaisi sillä samalla hetkellä, kun irrottaudumme rahasta. Kaikki hyvinvointimme on peräisin reaalimaailmasta, ja reaalimaailmasta se muodostuu konkreettiseksi hyvinvoinniksi joko fyysisen työnteon tai – kuten nykypäivänä – teknologian ja automaation kautta. Kun teknologinen evoluutio on kerran polkaistu käyntiin, ei se sen jälkeen enää tarvitse rahaa pysyäkseen käynnissä. Positiivinen kierre ylläpitää itse itseään.

Rahaan tulee suhtautua kuin avaruusaluksen ympärille rakennusvaiheessa pystytettyihin rakennustelineisiin. Avaruusalusta ei rakenneta rakennustelineitä varten. Rakennustelineet eivät ole rakennusprojektin pääasia vaan pelkkä välttämätön välivaihe matkalla kohti korkeampia tavoitteita. Kun alus viimein on valmis nousemaan ilmaan, ei vanhoja rakenteita pakata kyytiin painoa lisäämään ja matkaa hankaloittamaan. Ne yksinkertaisesti puretaan pois tarpeettomina.

Samalla tavoin kuin rakennustelineet mahdollistavat rakentamisen, myös rahajärjestelmä mahdollisti nyky-yhteiskunnan synnyn tieteellisine ja teknologisine innovaatioineen. Kehitimme tieteellisen menetelmän, korkean teknologian ja automaation, joiden varaan voimme hyvinvointimme nojata samalla kun päästämme irti rahasta. Yhteiskuntaevoluutiomme ei voi pysähtyä rahajärjestelmään ja sen ylläpitämään apinakulttuuriin. Pystymme paljon parempaan.

Hyvinvoinnillamme ei ole mitään elimellistä yhteyttä rahaan. Rahan poistaminen ei vie meiltä pois sitä tieteellistä ja teknologista ymmärrystämme, josta kaikki todellinen hyvinvointimme on peräisin. Kun päästämme irti rahasta ja rahajärjestelmän perustalle järjestäytyneen yhteiskunnan mekanismeista, emme päästä irti mistään todellisesta. Tuolloin jätämme taaksemme vain aikansa eläneet ja tarkoituksensa jo täyttäneet rakenteet. Vapaudumme matkantekoamme hidastavasta ja hankaloittavasta taakasta. Ilman tuota taakkaa olisimme jo tieteellisesti ja teknologisesti valmiita ihmiskunnan yhteiskuntaevoluution seuraavaan vaiheeseen.

Rahajärjestelmä kelluu reaalimaailmasta irrallisena. Se on vain pintapuolisesti älykäs resurssienhallintajärjestelmä, mutta silti kyllin älykäs harhauttamaan valtaosan väestöstä. Rahan älykkyys sulkee sisäänsä kaikki yhteiskunnalliset instituutiot, mukaan lukien valtiovallan, armeijan, oikeuslaitoksen, ympäristöjärjestöt, ihmisoikeusjärjestöt, uskonnolliset instituutiot ja niin edelleen. Rahan älykkyys ohjaa näkymättömän käden tavoin kaikkea yhteiskunnallista toimintaa, mutta koska käsi on näkymätön, ei sitä osata kyseenalaistaa ja niin syy yhteiskunnan kieroutumiseen löytyy aina kaikkialta muualta kuin rahasta.

Markkinoiden näkymätön käsi kahlitsee otteeseensa myös tavalliset ihmiset. Tarvehierarkian alimman tason tarpeista – ihmisen fysiologisista perustarpeista – ainakin puhdas juomavesi, ravinto ja suoja on kytketty kiinni rahajärjestelmään. Samoin tarvehierarkian toisen tason tarpeet – ihmisen turvallisuuden tarpeet – ovat laajalti rahajärjestelmästä riippuvaisia. Näin ollen rahan instituutiosta itsestään tulee välillisesti – niin kieroutuneelta kuin se kuulostaakin – yksi ihmisen fysiologisista perustarpeista. Tämä ominaisuus synnyttää ihmisen ja rahan välille luonnolliselta vaikuttavan siteen. Todellisuudessa tämä suhde on kuitenkin kaikkea muuta kuin luonnollinen.

Niinpä kaikki, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, tapahtuu pohjimmiltaan aina rahajärjestelmän alaisuudessa. Siksi mikään ei pidä sisällään syvällisempää, pysyvämpää ja konkreettisempaa muutospotentiaalia kuin rahaan itseensä kohdistuva muutospaine. Jos ihmiset tällä planeetalla kuolevat nälkään, janoon tai nykyteknologialla hoidettavissa oleviin sairauksiin, on kyse ainoastaan huonosta suunnittelusta – vaikeasta järjestelmätason virheestä.

----------
Jacques Fresco - This shit has got to go:



perjantai 30. joulukuuta 2011

54. Olemme yksi planeetta

Lisääntynyt byrokratia, kuri ja valvonta ovat kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa johtaneet lisääntyneeseen pysähtyneisyyteen, tehottomuuteen ja pahoinvointiin. Byrokratia paitsi vähentää ihmisten luovuutta ja innovatiivisuutta myös tekee ihmisten käyttäytymisestä epäinhimillisempää ja konemaisempaa. Sen sijaan, että ajattelisimme itse, piiloudummekin erilaisten yhteiskunnallisten instituutioiden ja taloudellisten organisaatioiden taakse ja annamme kylmän ja tunteettoman byrokratiakoneiston ajatella puolestamme. Ahtaan sääntöjärjestelmän sisään pakotetusta luovasta ihmisyksilöstä tulee pian merkityksetön koneen osa. Sen sijaan, että ihmiset oppisivat luottamaan itseensä ja toisiinsa, heistä tulee kyynisiä ihmisyyden epäilijöitä.

Kun tunnistamme nykyisten yhteiskuntainstituutioidemme ylläpitämät niukkuutta tuottavat ja niukkuudesta elinvoimansa saavat mekanismit ja uskallamme kokonaisvaltaisesti kyseenalaistaa kaikki kulttuuristamme omaksumamme arvot, asenteet ja ajatustottumukset, eteemme avautuu kokonaan uusi, rajattomien mahdollisuuksien maailma. Kokonaisvaltaisen ja tasapainoisen globaalin hyvinvoinnin tuottaminen ei enää pitkään aikaan ole ollut teknisesti mahdotonta. Nykyteknologian aikakaudella se ei olisi enää edes vaikeaa, elleivät erilaiset uskonnolliset, taloudelliset ja poliittiset instituutiot suoraan hyötyisi ongelmistamme ja ylläpitäisi niitä. Talouden lakien ja vanhojen instituutioidemme puitteissa yhteiskunnallinen kurjuus, hätä ja kärsimys eivät tule koskaan katoamaan maailmastamme. Instituutioiden ylläpitämään peliin on ohjelmoitu ihmiskunnan itsetuho. Meidän on tultava siitä tietoiseksi. Emme voi samaistaa omaa älykkyyttämme syöpäkasvaimen älykkyyteen. Me olemme itse ohjelmoineet oman yhteiskuntajärjestelmämme. Vain me itse kykenemme purkamaan oman ohjelmointimme.

Minkä tien sinä valitset? Uskotko todella, että nykyinen elämäntapamme olisi millään tavoin kestävää saati järkevää? Uskotko todella, että syöpäkasvaimen älykkyys planeetan resurssienhallintajärjestelmänä on parasta, mihin ihmiskuntana pystymme? Uskotko todella, että jatkuva niukkuus, vastakkainasettelu, kilpailu, salailu, pelko ja ahdistus olisivat yltäkylläisyyttä, yhteistyötä, avoimuutta, uteliaisuutta, onnellisuutta ja täydellistä vapautta hedelmällisempi lähtökohta ihmiskunnan hyvinvoinnin perustaksi?

Meillä on olemassa kaikki tarvittava tieto ja teknologia täysin uuden paradigman, kokonaan uuden yhteiskuntaevoluution toteuttamiseksi, mutta jotta voisimme koskaan päästä siitä osalliseksi, meidän tulee ensin astua ulos pimeästä ja rajoittuneesta maailmankatsomuksestamme.

Tarvitsemme kokonaan uutta näkökulmaa asioihin, täysin uudenlaista ajattelua. Unohda siis kaikki, mitä sinulle on järjestelmän taholta opetettu. Tiedosta etenkin rahajärjestelmiin – kaikkiin niihin – sisältyvät ongelmat, ja ryhdy etsimään ratkaisua kokonaan niiden ulkopuolelta. Unohda kaikki yhteiskunnalliset, poliittiset ja taloudelliset auktoriteetit riippumatta siitä, kuinka karismaattisilta ja uskottavilta he puheissaan vaikuttavat. Kaikki, mitä he sanovat, perustuu pohjimmiltaan yksinkertaisiin kehäpäätelmiin ja itsetuhoiseen ajatteluun: syöpäkasvaimen älykkyyteen.

Unohda valtiot ja ihmisten karttoihin vetämät keinotekoiset rajat. Tee selvä ero ihmisestä sisältä kumpuavan henkisyyden ja keinotekoisten uskontoinstituutioiden välille. Kyseenalaista kaikki instituutiot ja tiedosta, kuinka ne kaikki saavat elinvoimansa ihmisongelmista. Kyseenalaista keinotekoisesta niukkuudesta, yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta ja ikuisista vastakkainasettelun lähtökohdista ravintonsa saava oikeuslaitoksemme ja lakijärjestelmämme. Unohda niukkuuden ja teknologisen kehittymättömyyden aikakaudelta peritty vanhentunut käsitys siitä, että kaikilla ihmisillä tulisi olla palkkatyö. Tiedosta, kuinka sinuun on tunteisiisi vetoamalla saatu ohjelmoitua vastakkainasettelun lähtökohdista kumpuavaa uskonnollisuutta ja isänmaallisuutta. Unohda myös vastakkainasettelun lähtökohtiin perustuva kansalaisuutesi. Muista, että todellisuudessa olemme yksi planeetta ja yksi ihmiskunta – olemme kaikki yhtä.

Kyseenalaista kaikki, mitä näet ympärilläsi. Suurin osa kulttuuristasi on pelkkää ajan hengen harhaa – harhaa, joka on omiaan kierouttamaan käytöstäsi ja vierottamaan sinua yhä kauemmas todellisesta maailmasta ja yhä kauemmas ihmisyyden peruskokemuksesta. Tuo harha estää sinua näkemästä saavutettavissa olevaa, nykytieteen ja teknologian mahdollistamaa, täysin ennen kokematonta globaalia hyvinvointia, vapautta, tasa-arvoa ja turvallisuutta.

Tarkastele maailmaa vain kaiken tosiasiallisen puitteissa. Tunnista luonnonlait. Tunnista ihmiskunnan kehittämä teknologia ja sen synnyttämät mahdollisuudet. Tunnista planeettamme yltäkylläiset luonnonresurssit. Tunnista rajoista ja kulttuureista riippumaton ihmisyyden peruskokemus. Kaikki ihmiset kaikkialla maailmassa ovat pohjimmiltaan täsmälleen samanlaisia, täsmälleen samoja asioita haluavia, samoin tuntevia, pohjimmiltaan samoin ajattelevia. Kaikki uskonnot perustuvat pohjimmiltaan samaan hengellisyyteen, samaan ykseyden ajatukseen. Kukaan ei todellisuudessa tahdo sotaa. Kukaan ei tahdo kokea nälkää, kurjuutta tai sairauksia. Vain pelko, epätoivo, epäoikeudenmukaisuus ja niukkuus ajavat ihmiset epätoivoisiin tekoihin. Kaikki ihmiset kaikkialla maailmassa tarvitsevat terveellistä ruokaa, puhdasta juomavettä, vaatteita, asuntoja, harhasta vapaata koulutusta ja parhaan mahdollisen terveydenhuollon. Nämä asiat ovat tosiasioita ja sellaisina täysin irrallisia kulloisestakin ajan hengen harhasta. Vain tosiasialliset seikat määrittävät todellisten mahdollisuuksiemme rajat, ja nuo rajat venyvät edellämme sitä mukaa, kun tietomme ja ymmärryksemme luonnon mekanismeista kasvaa. On aika herätä.

--------

torstai 29. joulukuuta 2011

53. Hypnoosista herääminen

Kulloinenkin ajan henki tuudittaa ihmiset oman aikansa harhan uneen. Suurin osa ihmisistä on nukkunut koko ikänsä eikä edes tiedä nukkuvansa. Kun ihminen nukkuu ja näkee unta, on hän yleensä kykenemätön arvioimaan omaa tilaansa. Unitilassa oleva ihminen ei kykene itse tiedostamaan omaa harhaansa. Havahtuneen ihmisen perspektiivistä katsoen unimaailmaa kyllä näyttäytyy hullunkurisena, mutta tämän ihminen voi ymmärtää vasta herättyään. Unessa kaikki sen sijaan tuntuu täysin todelliselta ja järkevältä.

Ongelma on siinä, kuinka saada syvästi tiedostamattomat ihmiset hereille. Herääminen vaatii ponnistelua; oman egoistisen maailmankatsomuksen täydellistä kyseenalaistamista; draaman mekanismien tunnistamista ja erottamista reaalimaailmasta; harhasta irrottautumista. Egoistinen yhteiskunta on tiedostamaton, harhainen ja sairas yhteiskunta. Tiedostamaton, sairas ja harhainen yhteiskunta tuottaa tiedostamattomia, harhaisia ja sairaita kansalaisia.

Hypnoosi on vuorovaikutussuhde, jonka perustana on hypnoosiin alistuvan ihmisen luottamus, kunnioitus ja halukkuus yhteistyöhön hypnotisoijansa kanssa. Ilman luottamusta hypnotisointi ja ihmisen suggerointi ei voisi olla mahdollista. Sillä hetkellä, kun ihminen kyseenalaistaa oman tietoisuuden tilansa, hän on ottanut ensimmäisen askeleen kohti heräämistä. Instituutioiden olemassaolo on riippuvainen kansalaisten halusta tulla hallituksi. Vasta kun instituutio kyseenalaistetaan ja ihmisten halukkuus yhteistyöhön hypnotisoijansa kanssa horjuu, voi instituutioiden ylläpitämä lumous alkaa murentua ja ihmisten heräämisprosessi käynnistyä.

Sairaassa yhteiskunnassa yksilön rohkeus ei ilmene valtavirran myötäilemisenä. Ei se liioin ilmene yksilön väkivaltaisena radikalisoitumisena. Väkivalta, aggressio ja kiihtymys ovat saman egoistisen harhan ilmentymää, joka aiheutti alkuperäisen ongelman. Ihmisen todellinen rationalisoituminen ei johda väkivaltaiseen radikalisoitumiseen. Todellinen rohkeus on ihmiskunnan ajattomien totuuksien rauhanomaista mutta äänekästä puolustamista ajan hengestä, aatesuuntauksista tai ideologioista riippumatta. Tiedostava ihminen on kaikkina aikoina immuuni kaikille ajan hengen ilmiöille, eikä hän tarvitse matkallaan muuta opastajaa, gurua tai opettajaa kuin oman sisäisen äänensä.

Muutos tulevaisuuden yhteiskuntaan tapahtuu henkilökohtaisen oivalluksen kautta, ei painostuksen tai aggression keinoin. Kukaan ei tule yöllä koputtamaan ovellesi soihduin ja seipäin varustautuneena, vaatien sinulta taas yhden uuden oppirakennelman tai ideologian tunnustamista. Kukaan ei myöskään tule vaatimaan omaisuuttasi luovutettavaksi, saati muita pakkotoimenpiteitä. Muutos tulee tapahtumaan täysin vapaaehtoisesti ihmisten oivallettua vapaaehtoisuuteen, avoimuuteen ja jakamiseen perustuvan positiivisen yhteiskunnallisen energian edut syöpäkasvaimen älykkyyteen ja siitä kumpuavaan negatiiviseen yhteiskunnalliseen energiaan verrattuna.

Vaikeus ei ole uuden ajattelutavan oppimisessa. Suurin haaste on kaikista vanhoista harhoista ja pinttyneistä ajatustottumuksista luopumisessa. Paradoksaalisesti se kaikki tarkoittaa samalla myös kärsimyksestä luopumista. Sekä yhteiskunnallisesta että egoistisesta draamasta luopumista. Positiivisen yhteiskunnallisen energian paradigma on luonnollinen, harmoninen ja tasapainoinen paitsi planetaarisella myös henkisellä tasolla.

Toisin kuin yleisesti luullaan, tiede ja hengellisyys eivät ole toistensa vastakohdat. Todellinen tiede, todellinen taide ja todellinen hengellisyys kumpuavat täsmälleen samasta alkutilasta, pyrkien kuvaamaan täsmälleen samaa asiaa. Todellisella hengellisyydellä ei ole mitään tekemistä uskontoinstituutioiden tai uskonnollisuuden kanssa. Institutionalisoitunut uskonnollisuus on todellisen hengellisyyden vääristyneisyyden ilmentymä – todellisen hengellisyyden vastakohta.

Monet maailmanhistorian suurimmista tieteellisistä neroista ovat olleet juuri edellä kuvatulla tavalla hengellisiä – Albert Einstein heistä viimeisimpänä. Myös nykyaikainen tiede ja etenkin kvanttimekaniikan saralla tapahtunut tutkimus (muun muassa Nassim Harameinin vallankumouksellinen teoria) sitovat hengellisyyden ja tietoisuuden (consciousness) merkittäväksi osaksi maailmankaikkeuden rakennetta. Onkin oletettavaa, joskaan ei välttämätöntä, että käytännön muutos kohti tulevaisuuden yhteiskuntaa tulee tapahtumaan maailmankäsityksemme mullistavan tieteellisen läpimurron saattelemana.

-------------



tiistai 27. joulukuuta 2011

52. Tasapainon ja harmonian älykkyys

Perinteinen älykkyystesti mittaa – ja nykyinen kulttuurimme arvostaa – loogista päättely- ja uudenomaksumiskykyä, mutta se ei millään tavoin mittaa ajattelun kypsyyttä eli sitä, millä tavoin tuo älykkyys linkittyy kestäviin arvoihin ja kestävään hyvinvointiin. Pelkkä raaka äly ilman ajattelun kypsyyttä on omiaan johtamaan kehityksen harhapoluille. Toisaalta pelkkä ajattelun kypsyys ilman aivojen tehokasta prosessointikykyä jättää kehityksen polkemaan paikoilleen. Vasta kun aivojen prosessointivoima yhdistyy ajattelun kypsyyteen – vasta silloin voimme puhua todellisesta älykkyydestä. Todellinen älykkyys on elämää ylläpitävää tasapainon ja harmonian älykkyyttä. Täydellisimmässä muodossaan voimme havaita tuon älykkyyden luonnon toiminnassa.

Oma elimistömme muodostaa monin tavoin samankaltaisen suljetun ja rajallisen ekosysteemin kuin oma planeettammekin. Miten elimistömme miljardit solut ja niiden muodostamat elimet ovat järjestäneet oman resurssienhallintansa? Onko elinten välillä käynnissä jatkuva taistelu rajallisista resursseista? Perustuuko elinten ja edelleen solujen välinen keskinäinen vuorovaikutus kilpailun, yksilön hyödyn maksimoinnin ja ikuisen hallitsemattoman kasvun periaatteille? Kuinka kauan uskoisit elimistön pysyvän toimintakykyisenä, jos kaikki sen osat noudattaisivat tasapainon ja harmonian älykkyyden sijaan taloustieteellistä älykkyyttä? Tuskin kovinkaan kauan. Mikään elimistön osa ei pyri ikuiseen kasvuun, saati rohmuamaan itselleen alati suurempaa osaa yhteisistä resursseista. Kaikki elimistön osat tiedostavat tarvitsevansa tasapuolisesti toinen toisiaan. Toisin kuin taloustieteellinen älykkyys, tasapainon ja harmonian älykkyys tukee ja ylläpitää elämää. Niinpä tämä älykkyys on lopulta ainoa realistinen lähtökohta myös aidosti kestävälle planetaariselle resurssienhallinnalle.

Silti monet uskovat rahan olevan kiinteä osa ihmistä ja ihmisyyttä – että rahataloutemme ja sitä kautta myös yhteiskuntamme ja kulttuurimme palkitsemat arvot, kuten ahneus, itsekkyys ja sokea omaneduntavoittelu, ovat elintärkeä osa yhteiskunnan toimintaa ja palkitsemisen arvoisia piirteitä. Tämä on kuitenkin totta vain syöpäkasvaimen älykkyyden puitteissa.

Vasta kun nykyinen perustarpeiden niukkuudesta elinvoimansa saava kulttuurimme on väistynyt nykytieteen ja teknologian mahdollistaman runsauden ja hyvinvoinnin tieltä; vasta kun ihmisten ei tarvitse enää jatkuvasti myydä itseään ja taistella toisiaan vastaan vain saadakseen rahaa pysytelläkseen hengissä – vasta silloin voivat ihmisen tarvehierarkian korkeammat tarpeet astua esiin. Pelon ja pakon sijaan ihmiset tekevät työtään tiedonnälkänsä, uteliaisuutensa ja sisäisen tyydytyksensä ohjaamina. Ahneus, itsekkyys ja omaneduntavoittelu eivät ole kiinteä osa ihmistä tai ihmisyyttä. Ne ovat kiinteä osa vain tätä nykyistä primitiivistä kulttuuriamme, johon olemme valitettavan hyvin sopeutuneet.

Tiede on osoittanut, että ihmislapsi on synnynnäisesti empaattinen ja auttavainen, että ihmiseen on sisäänrakennettu synnynnäinen myötäelämisen kyky ja reiluudentunne, että hän pyrkii luontaisesti suosimaan kauneutta, tasapainoa ja harmoniaa epätasapainon, sekasorron ja kaaoksen sijaan. Kaikki tarvittava on siis ihmisessä jo luontaisesti. Myös kaikki muutokseen tarvittava tiede ja teknologia ovat jo olemassa. Ainoa mitä enää tarvitaan on muutos ihmisten tietoisuudessa.

Lapsi sopeutuu aina osaksi ympärillään vallitsevaa kulttuuria, olipa tuo kulttuuri mikä hyvänsä. Niinpä kieroutuneeseen kulttuuriin syntyneestä ja kieroutuneessa kulttuurissa kasvaneesta lapsesta tulee aina myös itsestään kieroutuneen kulttuurin edustaja, ylläpitäjä ja suojelija – ainakin siihen saakka, kunnes hän tulee tietoiseksi oman kulttuurinsa kieroutuneisuudesta ja kykenee purkamaan oman ohjelmointinsa. Kieroutunut kulttuuri pystyy hallitsemaan ihmistä vain sillä edellytyksellä, että sen kieroutuneisuus pysyy ihmiseltä itseltään salassa. Tiedostamattomat tavat ja tottumukset voivat pysyä hallitsevina vain niin kauan kuin ne pysyvät tietoisuuden kynnyksen alapuolella eikä ihminen täysin oivalla niiden mekanismeja. Sillä hetkellä, kun tiedostamaton käytös saatetaan tietoisen tajunnan valoon – kun sen olemuksen syyt, rakenteet ja vaikutukset tietoisesti ymmärretään – sillä hetkellä sen taika katoaa ja vapautumisprosessi voi alkaa. Ohjelmointi voidaan purkaa vasta, kun ohjelmointi on tiedostettu.

On syntymässä kokonaan uusi tietoisuus – entistä selkeämpi ja kokonaisvaltaisempi ymmärrys yhteiskunnasta ja sen mekanismeista, sekä omasta roolistamme niiden osana. Yhä useammalle ihmiselle on selviämässä, että jollei se, mitä nyt kutsumme rahaksi, taloudeksi ja politiikaksi, pysty huolehtimaan rajallisen planeettamme älykkäästä, kestävästä ja tasapainoisesta resurssienhallinnasta tasapuolisesti kaikkien ihmisten hyväksi, tulee se, mitä kutsumme yhteiskuntaevoluutioksi, hävittämään tieltään rahan, talouden ja politiikan ja korvaamaan sen kokonaan uudenlaisella resurssienhallinnan älykkyydellä. Alamme vihdoin herätä vuosituhantisesta tiedostamattomuuden unestamme. Emmehän tietoisesti valitsisi resurssienhallintajärjestelmämme esikuvaksi syöpäkasvaimen älykkyyttä ja siitä seuraavaa kaaosta, kärsimystä ja kasvavia ongelmia, jos todella tietäisimme mitä olemme tekemässä.


---------



maanantai 26. joulukuuta 2011

51. Tiedosta ongelman ydin

Katso ympärillesi. Kaikki on takaperin, kaikki on nurinkurin. Lääkärit tuhoavat terveyden, lakimiehet tuhoavat oikeuden, psykiatrit tuhoavat mielenterveyden, tiedemiehet tuhoavat totuuden, valtamedia tuhoaa informaation, uskonto tuhoaa hengellisyyden ja hallitukset tuhoavat vapauden.

– Michael Ellner

Kun rahan älykkyys – syöpäkasvaimen älykkyys – asetetaan yksilöllisen, yhteiskunnallisen ja planetaarisen resurssienhallinnan lähtökohdaksi, muodostuu kaikesta yhteiskunnallisesta käyttäytymisestä ja kaikista yhteiskunnallisista rakenteista tuota älykkyyttä mukailevaa, sitä tukevaa ja siihen nojautuvaa. Niinpä kaikki yhteiskunnallinen käytös, kaikki yhteiskunnallinen päätöksenteko, kaikki yhteiskunnallinen liikehdintä – koskipa se mitä tahansa – on nykyjärjestelmän puitteissa pohjimmiltaan vaikeasti kieroutunutta.

Edustuksellinen demokratia, lainsäädäntö, valtio, oikeuslaitos, poliisi, armeija – kaikki yhteiskunnalliset rakenteet, joiden uskomme lisäävän hyvinvointiamme ja tuovan meille turvaa – ovat rakentuneet syöpäkasvaimen älykkyyden lähtökohdista syöpäkasvaimen älykkyyden varaan. Niinpä yhteiskunnallisten instituutioiden tarjoama turvan tunne on petollista ja valheellista turvan tunnetta. Jopa hyväntekeväisyys- ja ympäristöjärjestöt, jotka pyrkivät ratkomaan ongelmiamme rahajärjestelmän puitteissa, ovat myös itse saman vaikeasti sairaan järjestelmän osia. Hyväntekeväisyys kieroutuneen resurssienhallintajärjestelmän puitteissa on pohjimmiltaan pelkkää kuolevan potilaan – tässä tapauksessa ihmiskunnan ja planeetan – saattohoitoa. Vaikka sairauden näkyvien oireiden hoitoon ja kivun lievitykseen käytetään paljon energiaa, ei tästä koidu potilaalle pysyvää iloa ja todellista hyötyä niin kauan kuin oireiden syy jää selvittämättä ja itse sairaus parantamatta.

Niinpä kaikki nykyinen talouden tosiasioihin perustuva poliittinen ja yhteiskunnallinen päätöksenteko on pohjimmiltaan itsetuhoista ja sellaisena viimekädessä omiaan vain edistämään pahoinvointiamme. Kun siis lähdemme kyseenalaistamaan nykyistä taloustieteisiin perustuvaa resurssienhallinnan älykkyyttä, tulemme samalla kyseenalaistaneeksi myös kaikki nyky-yhteiskunnalle tyypilliset rakenteet ja mekanismit niiden perustuksia myöten. Kyse ei ole enää poliittisesta oikeistosta tai vasemmistosta, ei kommunismista tai kapitalismista. Sitä on mahdoton lokeroida osaksi mitään aikaisempaa yhteiskunnallista ideologiaa tai ajatusrakennelmaa. Menemme alueelle, joka on täysin kaikkien nykyisten yhteiskunnallisten, poliittisten ja taloudellisten käsitteiden ulkopuolella. Niinpä voit huoletta unohtaa kaiken, mitä sinulle on koskaan yhteiskunnan toiminnasta opetettu. Ajattelutavan muutos on perinpohjainen.

Mitä sitten tilalle? Mistä esikuva uudelle, aidosti älykkäälle ja tasapainoiselle planetaariselle resurssienhallinnalle?

----------